Käpylässä sijaitseva Pohjoismainen yhtenäiskoulu on edelläkävijä: uusi kaksikielinen luokka yhdistää suomen ja ruotsin kielen opetuksen ja tuo pohjoismaiset arvot osaksi jokaisen oppilaan arkea. Tavoitteena on kasvattaa monikielisiä ja maailmaan avoimesti suhtautuvia nuoria.
– Kommer någon ihåg, vad ”lehti” är på svenska?
Istumme valoisan ja värikkään luokkahuoneen takaosassa ja näemme, kuinka useampi lapsi nostaa kätensä viitatakseen. Opettaja Ia Qvist on piirtänyt taululle auringonkukan, ja nyt luokka opettelee kasvin eri osia. Meneillään on ekaluokkalaisten ympäristöopin tunti.
– Blad, vastaa yksi oppilaista pienellä äänellä.
Tällaista on arki pohjoismaisella luokalla Helsingin Käpylässä. Pohjoismainen yhtenäiskoulu on syksyllä 2024 perustanut kokonaan uuden luokan, jossa puolet opetuksesta on ruotsiksi ja puolet suomeksi.
Koulu on Suomessa ensimmäinen, jonka opetuksessa painotetaan pohjoismaista yhteistyötä ja kulttuuria sekä pohjoismaisia kieliä. Koulu tekee tiivistä yhteistyötä pohjoismaisuutta edistävien toimijoiden, kuten Pohjola-Nordenin, Svenska Nun ja Hanasaaren kulttuurikeskuksen kanssa.
Tavoitteena on, että pohjoismaisen luokan käynyt lapsi on monikielinen, kieli- ja kulttuuritietoinen sekä tuntee olonsa kotoisaksi Pohjolassa ja monikielisessä maailmassa. Hän tuntee myös Pohjoismaiden demokratian, kestävän kehityksen ja pohjoismaisen yhteistyön merkityksen ja arvostaa niitä.
Suurin osa luokan 24 oppilaasta tulee suomenkielisistä perheistä. Joukossa on myös lapsia, jotka puhuvat kotona toisena kielenä esimerkiksi englantia. Ruotsi on kaikille kuitenkin vielä suhteellisen uusi tuttavuus – ja opettaja Ia Qvistin avustuksella siihen saadaankin tutustua rauhassa ja turvallisessa ympäristössä.
Opettaja Ia Qvist haluaa, että lapset pääsevät kuulemaan ruotsin kielen eri murteita sekä muita pohjoismaisia kieliä.
Qvist, joka itse on kaksikielinen, toivoo, että lapset saisivat luokassa mahdollisuuden oppia, innostua ja kokea iloa pohjoismaisista kielistä ja kulttuurista. Oppiminen etenee lasten tahdissa, ja siihen yhdistetään paljon leikkiä, tarinoita ja musiikkia. Tavoitteena ei ole pakottaa puhumaan, vaan tarjota turvallinen tila kokeilla, kuulla ja käyttää ruotsia.
Pohjoismaiselle luokalle pystyivät hakemaan kaikki helsinkiläiset lapset. Suuren kiinnostuksen vuoksi oppilaspaikat jouduttiin arpomaan noin 40 hakijan joukosta. Tarkoituksena on, että uusi pohjoismainen luokka aloittaisi opintonsa joka syksy.
Pohjoismaisuus näkyy luokan lisäksi ympäri koko koulua. Kaksikielinen luokka tekee paljon yhteistyötä suomenkielisten luokkien kanssa ja pohjoismaisia arvoja ja teemoja käsitellään myös laajasti eri oppiaineissa.
Ympäristöopin tunnilla opeteltiin auringonkukan osia suomeksi ja ruotsiksi.
– On todella tärkeää, että koko koulu on mukana kehittämässä pohjoismaista luokkaa ja että pohjoismaisuus koskee koulussa kaikkia – niin oppilaita kuin henkilöstöäkin, sanoo Pohjoismaisen yhtenäiskoulun rehtori Sari Sola.
Innostus uutta toimintakulttuuria kohtaan on korkealla. Maaliskuussa koulussa vietettiin Pohjolan päivää pohjoismaisten maiden väreihin pukeutuen, ja huhtikuun lopussa kirjallisuusviikon teemana ovat olleet erityisesti H.C. Andersenin tarinat. Ystävyyskoulutoiminta on tärkeä osa arkea: luokat pitävät yhteyttä ystävyyskouluihinsa, tekevät yhteisiä projekteja ja vierailevat toistensa kouluissa – viimeksi Tanskan Lejren kunnassa.
Rehtori Sari Sola on ylpeä koulunsa kieltenopetuksesta.
Sola uskoo, että henkilöstön innostus tarttuu myös oppilaisiin.
– Näin me luomme myönteisiä, positiivisia kokemuksia kielestä, monikielisyydestä ja pohjoismaalaisesta yhteistyöstä kaiken ikäisille koulun toimijoille.
Kuten yksi varovaisesti kuiskattu ”blad” -vastaus todistaa, pienikin sana voi olla alku jollekin suurelle. Pohjoismaisella yhtenäiskoululla jokainen opittu sana, jaettu tarina ja yhdessä tehty oivallus rakentavat siltaa kohti monikielistä, avointa ja pohjoismaisia arvoja kantavaa tulevaisuutta.