1948: Helsinki pohjoismaisessa yhteistyössä

08.02.2024 klo 10:00
Pohjola-Nordenin 100-vuotisen taipaleen kunniaksi esittelemme sen lehden historiaa vuodesta 1941 alkaen.

På svenska: Helsingfors i det nordiska samarbetet

 

POHJOLA
No 3, 1948

 

Helsinki pohjoismaisessa yhteistyössä

Helsingin Pohjola-Norden -yhdistyksen puheenjohtajan, kansliapäällikkö Kurt Antellin tervehdyspuhe pohjoismaisen pääkaupunkivierailun avajaisjuhlassa Kaupungintalossa 12.6.1948.

Pohjolan viidellä pääkaupungilla on kaikilla eräs yhteinen piirre. Ne sijaitsevat kaikki meren äärellä. Vesi lainehtii valtavina aaltoina Reykjavikin laitureita vastaan, se huuhtelee Oslovuonon jyrkkiä kalliorantoja, se juoksee sinisenä nauhana Kuninkaan kauniin kaupungin ohitse, se kietoo Tukholman läheiset selät ja lahdet tenhoisaan tunnelmaansa, ajattelemmepa sitten Brunsvikin pieniä najaadeja tai Prinssi Eugenin saaristokuvaa, se syleilee myös Helsinkiä, joka sijaitsee mereen pistävällä niemellä. Pohjanmiehet ovat kaikkina aikoina liikkuneet merellä. Vesitiet eivät ole välittäneet ainoastaan monenlaisia aineellisia tuotteita, ne ovat myös olleet aatteiden, ajatusten ja mielipiteiden sekä sivistyksellisten vaikutteiden välittäjiä. Se, että Pohjolan valtioiden pääkaupungit sijaitsevat meren äärellä, merkitsee, että vesi yhdistää eikä eroita. Se ilmaisee myös, että Pohjoismaat ovat avoinna rauhalliselle kanssakäymiselle ja hedelmällisille kulttuuriyhteyksille lähinnä itse pohjoismaisten kansojen kesken.

Niiden raskaiden vuosien aikana, jotka maamme on läpikäynyt, olemme tunteneet yhteenkuuluvaisuuden Pohjolaan voimakkaammin kuin aikaisemmin. Eräässä julkaisussa, joka painettiin täällä toukokuussa 1944 kuvaavalla nimellä ”Suomi kuuluu Pohjolaan", ja joka sisältää kaikkiin yhteiskuntaluokkiin ja poliittisiin leireihin kuuluvien johtavien henkilöiden lausumia, ilmenee tämä ajatus seuraavissa, esipuheessa olevissa sanoissa: "Vasta tämä kova aika on opettanut meidät näkemään perinnön pohjoismaisen arvon, sen, joka on vapaan valtiomme perusedellytyksenä, yksilön ihmisarvon kunnioittamiseen perustuva demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen ja kulttuurin, lakien ja tapojen muodostama perintö." Kun me selitämme kuuluvamme pohjoismaiseen piiriin, ei tämä merkitse, kuten tahdon uskoa, ainoastaan suun tunnustusta, ei ainoastaan tietoista käsitystä siitä, kuinka moni seikka meitä yhdistää tässä jyrkentyneiden vastakohtien maailmassa, vaan myös sydämen todistusta olemuksemme syvimmistä perustuksista. Eivät mitkään ulkonaiset olosuhteet, eivät mitkään ulkopoliittiset tilanteet voi muuttaa mitään tässä suhteessa. Vain jos me petämme itsemme, jos hylkäämme pohjoismaiset oikeus- ja vapausihanteemme, silloin sulkeudumme pois pohjoismaisesta yhteydestä. Minä uskon, että kaikki te maanmieheni, jotka olette kokoontuneet Pohjola-Nordenin ja sen pyrkimysten ympärille, olette kanssani samaa mieltä tässä asiassa. Ja minä toivon, että te, kunnioitetut vieraat, täälläolonne aikana keskuudessamme tulette saamaan vaikutelman siitä, että tämä on elävä totuus.

Ystävyyssuhteet pohjoismaisten sukulaiskansojen ja niiden eri ryhmien, järjestöjen, paikkakuntien ja yksityisten ihmisten kesken on ollut Norden-yhdistysten tunnuksena viimeisinä vuosina. Ystäväkuntaliike on kehittynyt periaatteesta antaa ja saada, tämä molemminpuolinen vuorovaikutus, joka luo uusia suhteita ja ylläpitää vanhoja. Pohjolan maiden pääkaupungit ja niiden asukkaat ovat määrätyssä mitassa kulkeneet tämän liikkeen kärjessä huolimatta käytännöllisistä vaikeuksista ylläpitää läheisiä suhteita niin suurten yhdyskuntien välillä.

Tänään on meillä ilo nähdä Helsingissä eri alojen ja ammattiryhmien edustajia Kööpenhaminasta, Oslosta ja Tukholmasta. Reykjavik ei valitettavasti ole katsonut voivansa olla edustettuna. Samalla kuin valitamme tätä, lähetämme ajatuksissamme lämpimän tervehdyksen Pohjolan pääkaupungeista nuorimmalle ja sen työteliäille, pohjoismaisesti ajatteleville asukkaille. Meidän on myös valitettava sitä, etteivät useammat ammattiryhmät muista pohjoismaisista pääkaupungeista ole mahtuneet kokouksen puitteisiin. Monet vapaat ammattialat eivät ole edustettuina johtuen siitä välttämättömästä rajoituksesta, jota on täytynyt soveltaa täällä niin kuin aikaisemmin Kööpenhaminassa ja Tukholmassakin. Mutta te, kunnioitetut vieraamme, edustatte kuitenkin niin monia erilaisia toiminta-aloja paikkakunnillanne, että te monipuolisesti edustatte ystäviämme kööpenhaminalaisia, oslolaisia ja tukholmalaisia. Suurella tyytyväisyydellä näemme joukossanne myös Norden-yhdistysten hallitusten ja toimistojen jäseniä.

Helsingin kaupunki ja sen viranomaiset ovat osoittaneet suurta mielenkiintoa ja myötämielisyyttä, kun tämän pohjoismaisen pääkaupunkivierailun ohjelmaa on järjestetty. Lausun kaupunginvaltuuston edustajat kunnioittavimmin tervetulleiksi ja esitän yhdistyksemme kiitokset kaikille niille, yhteistyössä olleet järjestöt mukaanluettuina, jotka ovat tehneet meille mahdolliseksi ottaa kauniissa kaupungissamme vastaan pitkämatkaisia vieraita ystäväkunnista.

Mainitsin kauniin kaupunkimme sen teidänkin korvissanne kotoiselta kalskahtavine nimineen, joka myös suomalaisessa kieliasussaan ilmaisee pohjoismaisen alkuperänsä. Me, jotka elämme ja työskentelemme täällä, olemme lämpimästi kiintyneet kaupunkiin, joskin moni joukostamme ei ole syntyperäinen helsinkiläinen. Suuremmassa määrin kuin ehkä mikään muu pohjoismainen pääkaupunki on Helsinki tällä ja viime vuosisadalla muodostanut kansakunnan sydämen. Vanha kaupunki kosken partaalla kohosi Kustaa Vaasan määräyksestä, ja se muutettiin nykyiselle paikalleen jalon kreivi Pietari Brahen toimesta, hänen, joka voi sanoa, että hän oli maahan ja maa häneen tyytyväinen. Uudella hallitsijakäskyllä nimitettiin tämä pieni uusmaalainen rannikkokaupunki, joka kuitenkin aikojen kuluessa oli Viaporin linnoituksen syntymisen johdosta kasvanut maan toiseksi kaupungiksi, vuonna 1812 autonomisen Suomen pääkaupungiksi. Kun kaupunki vähän aikaisemmin oli palanut perustuksiaan myöten, tarjoutui tilaisuus luoda sen aikaisen mittapuun mukaan suuri ja monumentaalinen pääkaupunki. Siten kohosi kahden lahjakkaan miehen, kaupungin asemakaavan luojan Ehrenströmin ja monumentaalirakennusten arkkitehdin Engelin nerokkaalla yhteistyöllä se uusklassismin ankaran tyylipuhtauden leimaama, Keski-Helsinki, joka vieläkin kykenee herättämään ihailuamme ja jota olemme oppineet rakastamaan. Tässä luomuksessa piili jotakin rohkeata, jotakin voimakasta tulevaisuudenuskoa. Se on yhä kannustimena niille, jotka toimivat uudemman Helsingin edelleen kehittämiseksi, samoin kuin niille, jotka täällä hallituksessa ja eduskunnassa tai yliopistossa ja korkeakouluissa työskentelevät suomalaisen yhteiskunnan jatkuvan kasvun ja menestymisen puolesta.

Eteläsatamassa, missä Kööpenhaminan-laiva tänään laski laituriin muinaisen Kaupunginlahden luona, kohoaa vanha Kasaberg, nyttemmin tunnettu Tähtitorninmäkenä, koska Yliopiston tähtitieteellinen observatorio, sekin Engelin työtä, koristaa sen lakea. Sen vanha nimi Kasaberget johtuu siitä, että siellä menneinä aikoina poltettiin varoitustulia väestön varoittamiseksi, kun vihollisen hyökkäys uhkasi. Vielä 1600-luvun lopulla poltettiin sellaisia vartiotulia monin paikoin maamme saaristossa. Tasan kaksisataa vuotta sitten aloitettiin linnoitustyö, millä Helsingistä tahdottiin muodostaa suuri yhdistetty maa- ja merilinnoitus, jonka vertaista ei kukaan ollut Pohjolassa nähnyt, ja eräs linnoituksen tukikohtia sijoitettiin Kasabergille, joka ristittiin Ulrikanlinnaksi valtakunnan kuningattaren mukaan. Mutta suunnitelmista tingittiin ja vain Viaporin merilinnoitus rakennettiin valmiiksi. Uljaasta Ulrikanlinnasta tuli aikaa myöten se viheriöivä kukkula, minkä laelta oppineet professorit suurilla kaukoputkilla tutkivat tähtitaivasta. Joskaan he eivät yrittäneet tähdistä lukea Suomen kohtaloa, on se kuvaavaa vanhan Kasabergin vaiheille.

Nykyään ei sytytetä mitään vartiotulia kutsumattoman vieraan maihinnousun estämiseksi. Helsinki ei ole linnoitettu kaupunki, joskin sotaväkemme isännöi tuota kulttuurihistoriallisena muistomerkkinä niin huomattavaa Suomenlinnan linnoitusta. Mutta tähtitaivas kaartuu pimeinä öinä kaupunkimme ja maamme yllä. Ja tähdissä on kohtalomme kirjoitettuna. Siellä lukee myös, niin tahdomme uskoa, että Suomi on ja pysyy Pohjoismaana.

Toivotan teidät, rakkaat vieraat ja ystävät, sydämellisesti tervetulleiksi.

Susan Neffling