Pohjoismaisia puheita ja julkaisuja

Mitä Islannilla on annettavaa Euroopalle?

Lassi Heinisen muistio Islanti ja EU-seminaarissa pidetystä alustuksesta 6.5.2010 Eduskunnassa.

2010 Sense of Sovereignty Why Iceland has been reluctant to join the EU

Tohtori Eirikur Bergmannin pitämä diaesitys Islanti ja EU-seminaarissa 6.5.2010

A Nordic Union? – A review of the Gunnar Wetterberg proposal

Thomas M.Scholzin selonteko Gunnar Wettenbergin artikkelista pohjoismaisesta unionista (englanniksi).

Historiallinen mahdollisuus luoda uusi pohjoismainen unioni

Gunnar Wetterberg kehittää artikkelissaan Dagens Nyheterin verkkosivuilla ajatusta pohjoismaisesta liittovaltiosta (ruotsiksi).

Den nordiska identiteten i en europeisk kontext

Professori Bo Stråthin Pohjolan päivän seminaarissa 22.3.2010 pitämä puhe Pohjoismainen identiteetti eurooppalaisessa kontekstissa (ruotsiksi).

Julkilausuma Suomen ja Ruotsin hallitusten historiallisesta yhteiskokouksesta Hämeenlinnassa 14.5.2009 

Suomen ja Ruotsin hallitukset pitivät merkkivuoteen 1809 liittyvän historiallisen yhteiskokouksen Hämeenlinnassa. Kokoontuminen oli molempien maiden hallituksille laatuaan ensimmäinen. Pääministeri Vanhanen korosti vahvan Pohjolan tarvetta ja esitti Pohjoismaiden yhteistyön tiivistämistä kansainvälisillä foorumeilla avauspuheessaan Suomen ja Ruotsin hallitusten yhteiskokouksessa. 

Selvitys yliopisto-opiskelijoiden ruotsin kielen taitotasosta

Yliopistojen kielikeskusten johtajien neuvoston 30.1.2009 julkaisema selvitys valaisee sitä, millainen taitotaso suomenkielisillä yliopisto-opiskelijoilla on ruotsissa toisena kielenä. Selvityksen tarkoituksena oli mm. kartoittaa millaiset edellytykset opiskelijoilla on suorittaa tutkintoonsa kuuluvat pakolliset ruotsin kielen kurssit (ns. virkamiesruotsi) ja kuinka monen ruotsin taidot ovat riittämättömät.

Selvitys on laadittu vertailemalla yliopistoihin vuonna 2008 pyrkineiden opiskelijoiden B-ruotsin arvosanoja tutkimustuloksiin yo-kokeiden osoittamasta todellisesta kielitaidosta. Selvitys osoittaa muun muassa, että noin neljänneksellä yliopistoihin sisään otetuista opiskelijoista on tutkinnon suorittamista ajatellen liian alhaiset taidot ruotsissa. Tulokset vaihtelevat suuresti yliopistoittain.

Raportti pohjoismaisesta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä tulevaisuudessa

Norjan ulkoministeri Thorvald Stoltenberg luovutti raporttinsa Pohjoismaiden välisestä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä Pohjoismaiden ulkoministerien tapaamisessa Oslossa maanantaina 9.2.

Stoltenberg sai kesäkuussa 2008 tehtäväkseen laatia riippumaton raportti siitä, miten pohjoismaista ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä voidaan kehittää seuraavien 10-15 vuoden aikana.

Raportti menee nyt lähempään tarkasteluun kaikissa Pohjoismaissa ennen heinäkuussa 2009 Reykjavikissa pidettävää ulkoministeritapaamista.

Tutkimuksen mukaan Pohjola tärkeä suomenkielisille, ruotsi ei

Enemmistö Suomen suomenkielisestä väestöstä pitää Pohjolaan kuulumista tärkeänä. Yhteydenpidon muiden pohjoismaalaisten kanssa tulisi kuitenkin sujua englanniksi ruotsin sijasta. Taloustutkimus kyseli suomenruotsalaisen Magma-ajatushautomon toimeksiannosta noin tuhannelta eri ikäiseltä suomalaiselta näkemyksiä pohjoismaisesta identiteetistä. Tammiskuussa julkaistun tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomenkielisten asenteita suomenruotsalaisia ja ruotsin kieltä kohtaan.

Kokonaista 93 prosenttia vastaajista pitää Pohjolaan kuulumista ja pohjoismaista identiteettiä tärkeinä. Sen sijaan vaivaiset yhdeksän prosenttia vastasi "kyllä" väittämään, jonka mukaan suomalaisten tulisi puhua muiden pohjoismaalaisten kanssa ruotsia englannin sijasta. Hieman alle 70 prosenttia ilmoitti olevansa osittain tai täysin eri mieltä.

Ruotsin kielen asema Suomessa on perinteisesti kiistanalainen kysymys ja mm. vuonna 2005 ruotsi muuttui vapaaehtoiseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa. Kuitenkin Pohjoismaiden neuvostossa ja Pohjoismaiden ministerineuvostossa tehtävän virallisen pohjoismaisen yhteistyön yleistavoitteena on skandinaavisten kielten käytön edistäminen pohjoismaalaisten keskinäisessä viestinnässä myös vastaisuudessa.

Suomalaiset haluavat enemmän tietoa Norjasta

Norjan ulkoministeriö aloitti syksyllä 2008 yhteistyössä Innovation Norwayn:n kanssa kartoitustyön, jossa haluttiin selvittää minkälaisia ajatuksia 19 maassa on Norjasta, norjalaisista, norjalaisesta politiikasta ja yhteiskunnasta. Valmis tutkimus "Norway's reputation abroad" esiteltiin Norjan suurlähetystössä 14.1.2009.

Haastatellut mieltävät Norjan demokraattiseksi ja tasa-arvoiseksi yhteiskunnaksi. Norjalaisia pidetään mukavina, huumorintajuisina ja "urheiluhulluina". Norjalaisia pidetään myös itsenäisinä ja omapäisinä, mikä ilmenee muun muassa sillä ettei Norja kuulu EU:hun. Tyypillistä Norjaa tutkimuksen mukaan on myös kaunis luonto sekä öljyn ja kaasun aikaansaama rikkaus.

Tutkimuksen on suorittanut Taloustutkimus Norjan suurlähetystön ja Innovation Norway:n toimeksiannosta.

The Nordic Model - Embracing globalization and sharing risks

Pohjoismainen malli näyttää yhdistävän tasaisen tulonjaon ja taloudellisen tehokkuuden. Maat menestyvät, vaikka julkiset menot ovat korkeat ja verotus kireää.

Mikä on pohjoismaisen mallin salaisuus?
Kestääkö se globalisaation ja väestön ikääntymisen asettamat haasteet?
Miten pohjoismaista mallia pitäisi uudistaa?
Mitkä pohjoismaisen mallin piirteet on syytä säilyttää?

Näihin kysymyksiin vastaa professori Torben Andersenin, professori Bengt Holmströmin, professori Seppo Honkapohjan, toimitusjohtaja Sixten Korkmanin, professori Hans Tson Söderströmin ja tutkimusjohtaja Juhana Vartiaisen kirjoittama kirja The Nordic Model - Embracing globalization and sharing risks.

Analys Norden

Lue ajankohtaisia analyyseja Pohjoismaiden politiikasta.

Eri tapoja kohdata suuri elefantti. Suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin vertaileva tutkimus

Ruotsalaiset pitävät suomalaisista ja Suomesta enemmän kuin suomalaiset ruotsalaisista ja Ruotsista. Näiden kahden kansan välillä vallitsee huomattava kulttuurinen etäisyys. Nämä ovat joitakin niistä yllättävistä loppupäätelmistä, jotka tulivat esille ainutlaatuisissa sosiologisissa tutkimuksissa. Tutkimuksessa selvitettiin Suomen ja Ruotsin välisiä eroja mielipiteiden ja perusarvojen suhteen, ja se on laajin koskaan toteutettu tämän tyyppinen tutkimus.

Raportin " Eri tapoja kohdata suuri elefantti. Suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin
vertaileva tutkimus" kirjoittajat ovat Uppsalan yliopiston uskontososiologian professori Thorleif Pettersson ja Suomen TNS Gallup Oy:n yksikönjohtaja Sakari Nurmela. Tutkimusraportti perustuu osittain maailmanlaajuiseen hankkeeseen nimeltä "The World Values Survey" ja osittain erityiseen lisätutkimukseen. Lisätutkimuksen käynnisti Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto ja rahoitukseen on osallistunut myös Stiftelsen Riksbankens Jubileumsfond, Ruotsi.

Raportti ja sen yhteenveto ovat saatavilla osoitteesta www.kulttuurirahasto.net.